Anu

Olen kolmen teinin äiti, yleisurheilutaustaa on nuoruudesta. Keski-iän kynnyksellä innostuin juoksemaan ja juoksinkin kaksi maratonia ja pari puolikasta. Opettelin myös suunnistamaan, ja talvisin olen intohimoinen hiihtäjä. Polkujuoksu on uusin hullutukseni. Liikkuvuutta ja mielen lujuutta treenaan satunnaisesti taekwondotatamilla; kummassakin osa-alueessa on paljon parannettavaa.

Anu

Olin aina ihaillut triathlonharrastajia, mutta en uskaltautunut harrastamaan, kun en osannut uida. Tai osasin – mummosammakkoa – mutta en uskonut pysyväni pinnalla 50m pidempää matkaa. Sain syksyllä 2014 työn kautta kutsun triathlon klubiin, jossa sain vuoden ajan asiantuntevaa valmennusta ja kesällä 2015 osallistuin tuon porukan mukana Kuopio Triathlonin perusmatkalle. Siitä se sitten lähti, eikä loppua näy, jos vaan terveys kestää. Kolmen vuoden harrastamisen jälkeen kasassa on kolme perusmatkan kisaa ja yksi puolikas. Kesälle 2018 tavoitteena on taas puolimatka.

 

Uinti on edelleen heikoin lenkkini, vaikka se alkaakin tuntua jo ihan kivalta alun pakkopullan jälkeen. Pyöräilyyn yritän saada lisää vauhtia lihaskuntotreenillä, jota teen todella laiskasti. Juoksu on minulle vahvin laji, ja siksi onkin mukavaa, että triathlon päättyy juoksuun.

Seuran jäsenenä olen ollut syksystä 2015 lähtien ja on ollut mukava saada treeniseuraa milloin minkäkinlaiseen tekemiseen, oli sitten kyse ylämäkitreenistä, avovesiuinnista tai vaikka hiihdon maakuntaviestistä.